Opettajana Facebookissa

Liityin Facebookiin pari vuotta sitten. Syyni olivat tiukasti yksityiset. Löysin FB:n kautta muutaman elämästäni kadonneen ihmisen ja yhden uuden, tärkeän perheenjäsenen.

Pian huomasin, että muutama kouluni opettaja oli Facebookissa. Hurahdin nopeasti hyväksymään heidän laillaan myös opiskelijoiden kaveripyynnöt. Tässä vaiheessa päätin, että en kirjoita sivustolle mitään sellaista, mikä ei voisi olla kenen tahansa nähtävissä. Silti olen myöhemmin rukannut yksityisyysasetuksia tiukemmiksi. Useimmat tuntemani yläkoulun opettajat ovat vielä yksityisempiä. Osalle ei voi edes esittää kaveripyyntöä.

Opiskelijat FB-kavereina ei ehkä kaikissa kouluissa ole hyvä idea. Ymmärrän hyvin pidättyväisyydenkin. Lukiossa, jossa on alle kolmesataa opiskelijaa, ei tee mieli asettaa rajoja. Joko hyväksyn kavereiksi kaikki tai en ketään tuntemistani ihmisistä. Toistaiseksi en ole tätä katunut. Joskus joku opiskelija lähettää FB-viestin, mutta enimmäkseen ne ovat olleet erittäin korrekteja. Pysyn FB:n ansiosta jossain määrin tietoisena siitä, millaisessa maailmassa nuoret elävät. Tämä ei tee minusta oppilaiden "kaveria" - olen edelleen sama keski-ikäinen useimmiten huumorintajuton täti kuin muuallakin.

Olen Facebookissakin opettaja. Levitän hyödyllisiä linkkejä, annan (ainakin omasta mielestäni) kohtalaisen mallin siitä, miten netissä käyttäydytään. Joskus joku kysäisee filosofisia kirjavinkkejä FB-viestillä. Saan entisiltä oppilailtani hyötylinkkejä ja ajatuksia, jotka tukevat opettajuuttani.

En usko FB:n eriarvoistavan opiskelijoita, koska olen myös sen ulkopuolelle jääneiden käytettävissä koulun oman viestiverkon kautta. Samoin jaan myös koulun Moodleen linkkivinkkejäni.

Opettaja-lehden viimetalvinen juttu herätti minussa ärtymystä. Psykologian opettajien edustaja tuomitsi opettajien Facebookin käytön aika jyrkästi. Koulu ei kuitenkaan ole maailmasta erillinen saareke. Liika varovaisuus saattaa johtaa myös siihen, että ei saakaan uusimpia ideoita, ei ole nopeaa ja helppoa vuorovaikutusta toisten kollegojen kanssa. Esimerkiksi yhdessä tuttuni perustamassa Facebook-ryhmässä pääsin kertomaan mielipiteitäni tulevasta filosofian oppikirjasta ja sain siitä ennakkotietoja.

On monta mallia olla opettajana Facebookissa. Jotkut esimerkiksi hyväksyvät vasta entiset opiskelijansa kavereiksi. Tämä on minusta ihan hyvä linjaus. Itse ajattelen, että kaveripyynnön hyväksyminen on aika pieni ele ja kertoo, että tunnen henkilön ja tunnustan hänet tuttavakseni.

Kuntien käytännöt vaihtelevat. Kesken tämän talven FB:n käyttö yllättäen estettiin kaikilta kunnan palvelimilla olevilta koneilta. Syynä oli FB:ssa tapahtunut nettikiusaaminen. Uskon itse, että mitä enemmän myös opettajat ovat Facebookissa, sitä vähemmän nettikiusaamista pääsee tapahtumaan siellä. FB:n käyttöoikeus palasi yhtä lailla ilmoittamatta ja yllättäen suunnilleen samoihin aikoihin, kun kaupunkimme ja koulumme liittyi Comenius-hankkeeseen, jossa aiheena oli sosiaalisen median käyttö.

Facebookin käyttö ei tietenkään ole ongelmatonta. Olen toisinaan käyttänyt koulun konetta esimerkiksi pelaamiseen koeviikon valvontahetkinä. Tätä voinee pitää vastuuttomana:)

Lisään tähän Maijan kommentin ansiosta löytämäni Slidesharen:

Työ- ja vapaa-ajan minä sosiaalisessa mediassa, sosiaalisen median seminaarisarja 5.5

View more presentations from Tuija Aalto.